Tänään tehtiin pikatreenit. Ensin otettiin sivulle tulo harjoitusta muutamaan otteeseen. Sitten seuraamista pallon kanssa. Liikkeestä maahan tuli ensin muutamalla askeleella mutta sitten hiukan hidastin niin taas tuli nopea ja paikaltaa maahan. Seisominen on ehkä heikoin tällä hetkellä kun Aino ei aina tajua mitä oikein pitäisi tehdä. Sitä siis täytyy vahvistaa. Luoksetuloa tehtiin niin että ei pääse kierrosta mun takana tekekmään ja meni ihan hyvin. Perusasennossa vielä riittää tekemistä, koska sitä joudutaan korjaamaan useasti. Pallolla noutoa taas koitettiin ja se menee hyvin, mutta kaari tullessa takaisin on suuri. Aino ei vaan malttaisi heti tulla takaisin. Paikallaolossa oltiin se kaksi minuuttia. Joka kerta kun Ainon katse meni jonnekin muualle minä siirryi hiukan ja Aino suuntasi heti taas katsee muhun. Mä luulen että se on hyvä keksintö ja jos Aino tajuaa että kannattaa mua katsoa koska voin liikkua. Paikallaolossa vein pallon ennen kuin aloitettiin makuu repun taakse kauemmas ja sitten käskin maahan ja paikalle. Kun aika oli kulunut kutsuin Ainon istumaan ja siinä jouduin kayttämää tuplakäskyä kun ei me oikeastaan koskaa tulla perusasentoon kun olen juuri saanut varastamisen pois. Sitten mentiin yhdessä kontaktilla hakemaan pallo ja sitten sai palkan. Tämä tapa taitaa olla meille nyt tällä hetkellä todella toimiva, koska kun pallo on jossain Aino ei ole ollenkaan lähtenyt mua kohti eikä kyllä palloakaan. Mutta näin nyt ainakin jatketaan. Sitten vielä kesken harjoitusten rusakko lähti juoksemaan ihan Ainon vierestä ja käskystä Aino ei lähtenyt minnekään. Aivan ihanaa kun voi jo niin paljon luottaa Ainoon ja luottamus kokoajan kasvaa. En kyllä puoli vuotta sitten olisi koskaan uskonut että ollaan tässä tilnteessa nyt. Mä oon niin onnellinen kun ollaan Ainon kanssa löydetty mukava yhteinen harrastus. Nyt täytyy alkaa katsomaan kilpailuihin tähtääville jotain tokokurssia sillä into on suuri. Nyt olen alkanut ajattelemaan josko ottaisi naksun mukaan harjoituksiin, mutta mietin sitä vielä.